Kesäloma 2021 

26.7 - 8.8 ja 6.9 - 19.9. 2021


Tänä vuonna vietimme kesälomamme poikkeuksellisesti Itä-Suomessa Heinävedellä, Heinävesi on 3232 asukkaan kunta Pohjois-Karjalassa, joka tunnetaan kanavista ja luostareistaan. Lomanviettopaikastamme teimme päiväretkiä lähistöllä oleviin, mielestämme kivoihin paikkoihin, ohessa kerron muutamista.

Pääskyvuoren näkötorni

Pääskyvuorentie 9, 79700 Heinävesi.

Pääskyvuori ©Tarmo Soukka
Pääskyvuori ©Tarmo Soukka

Heinävedellä Pohjois-Karjalassa 102 metriä korkean Pääskyvuoren huipulla on tukeva puinen näkötorni. Pääskyvuori sijaitsee Heinäveden keskustasta kolme kilometriä Varkauden suuntaan ja näkötornille löytyy selkeät opasteet Varkaudentieltä sekä Pääskyvuorentieltä.

Näkötornista avautuu hulppeat näkymät Kermajärvelle. Tulilahden leirintäalue sijaitsi aikoinaan Pääskyvuoren juurella Kermajärven rannassa, Tulilahti tuli kuuluisaksi 1959 siellä tapahtuneen, edelleen selvittämättömästä kaksoismurhasta. Henkirikoksessa saivat surmansa kaksi pyöräretkellä ollutta nuorta naista, Elina Nyyssönen ja Riitta Pakkanen, jotka löytyivät paikalta suohautaan kätkettynä.

Kermajärvi ©Tarmo Soukka
Kermajärvi ©Tarmo Soukka

Näkymä kermajärvelle Pääskyvuoren näkötornista.


Orinoron rotko

Mustinmäentie 83, 79100 Leppävirta

Orinoron rotko sijaitsee Leppävirralla Pohjois-Savossa ja on yksi Savon seitsemästä ihmeestä. Orinoron luontopolku on oiva koko perheen retkikohde, pituutta polulla on noin seitsemän kilometriä ja hyvin merkitty polku kulkee jäätikköjen muovaaman pystyseinäisen rotkon läpi, polun varrelta löytyy myös lammenrannalla sijaitseva laavu, jossa voi keittää nokipannukahvit ja syödä retkieväitä.

Orinoron rotko on 200 metriä pitkä ja syvyys parhaimmillaan 20 metriä. Rotkon pohjalla on lähde, jonka vuoksi lumi ja jää säilyy rotkossa aina kesäkuulle saakka.

Orinoron rotko ©Tarmo Soukka
Orinoron rotko ©Tarmo Soukka

Koli

Koli on noin 250 vakituisen asukkaan kylä Lieksassa Pielisen länsirannalla. 

Pielinen ©Tarmo Soukka
Pielinen ©Tarmo Soukka

Varmaan Suomen kuvatuin kansallismaisema Pieliselle Ukkokolin huipulta.

Kolin laella on suuria puuttomia, paljaita valkoisia kalliopintoja. Kolin tärkeimmät huiput ovat Ukko- ja Akkakoli sekä Paha-Koli, jossa on jyrkkä seinämä. Kolin korkein kohta on Ukkokolilla.

.

Uhrihalkeama ©Tarmo Soukka
Uhrihalkeama ©Tarmo Soukka

Uhrihalkeama

Ylä-Kolintie 39, Koli.

Uhrihalkeama sijaitsee Break Sokos Hotel Kolin pohjoispäädyssä. Kallion keskellä olevaan halkeamaan on heitetty kolikkoja ja esitetty toivomuksia. Kalliossa näkyy noin sata vuotta vanhoja kalliopiirroksia ja nimikirjoituksia. Uhrihalkeama on tarinapaikkana muinaismuistolain suojaama.

Pirunkirkko ©Tarmo Soukka
Pirunkirkko ©Tarmo Soukka

Pirunkirkko

Rantatie (Koli) 115, 81590 Lieksa.

Pirunkirkko on Z-kirjaimen mallinen 33 metriä pitkä rakoluola, jonka katto muodostuu halkeamaan kiilautuneista lohkareista. Luolaan liittyy useita mystisiä tarinoita ja Pirunkirkon seinästä löytyy myös Eero Järnefeltin kirjoittama runo. Luolalle johtaa moniportainen polku tienvarren pysäköintialueelta.


Varistaipaleen kanava

Varistaipaleen kanava on Suomen korkein ja ainoa nelisulkuinen kanava, pituutta kavalla on 1100 metriä ja pudotuskorkeutta 14,5 metriä. Varistaipaleen kanava yhdessä Taivallahden kanavan kanssa yhdistää Varisveden Juojärveen. Kanava rakennettiin vuosina 1911–1913 entiseen puronuomaan.

Varistaipaleen kanava ©Tarmo Soukka
Varistaipaleen kanava ©Tarmo Soukka

Hinaaja Varistaipaleen kanavan sululla.


Karvion kanava

Vallantie 208, 79810 Karvionkanava.

Karvion kanava on yksisulkuinen kanava Karvion kylässä Heinävedellä. Kanava yhdistää Kermajärven Karvionjärveen. Karvionjärveltä on yhteys Suvasveteen, jota pitkin pääsee Kuopioon asti. Kanava 300 metriä pitkä ja on Heinäveden vanhin kanava, joka on rakennettu 1895–1896.

Karvion kanava ©Tarmo Soukka
Karvion kanava ©Tarmo Soukka

Karvion kanavan sulku.

Karvion koski ©Tarmo Soukka
Karvion koski ©Tarmo Soukka

Kosken yläpuolelta kulkee 11 metrin korkeudessa valtatie 23:n silta. 

Karvion kanava ©Tarmo Soukka
Karvion kanava ©Tarmo Soukka

M/s Puijo kanavan sululla.

Karvion koski ©Tarmo Soukka
Karvion koski ©Tarmo Soukka

Karvionkoski on Kermajärven ja Varisveden välissä ja on suosittu kalastusalue.


Savonlinna

Tänään on suunnitelmissa matkustaa Savonlinnaan ja käydä sisävesiristeilyllä Saimaalla. Matkalla Savonlinnaan matkustimme lossilla Hanhivirran yli ja kävimme ihastelemassa Enonkoskella vanhaa kiviholvisiltaa.

Hanhivirran lossi ©Tarmo Soukka
Hanhivirran lossi ©Tarmo Soukka

Hanhivirran lossi on Enonkoskella tiellä 471 Hanhivirran yli liikennöivä lossi. Nykyisin käytössä olevan lossin on rakentanut Laivateollisuus Oy, ja se on otettu käyttöön vuonna 1969. Lossin autokannella on tilaa noin 21 autolle ja hyötykuorma on 60 tonnia. Lossi liikennöi tarvittaessa.

S/s Punkaharju ©Tarmo Soukka
S/s Punkaharju ©Tarmo Soukka

S/s Punkaharju on 115-vuotias sisävesihöyrylaiva, joka on valmistettu Savonlinnassa ja on ainut jäljellä oleva sisävesihöyrylaiva, joka on rakennettu Savonlinnan telakalla. 

Enonkoski ©Tarmo Soukka
Enonkoski ©Tarmo Soukka

Enonkosken yksiaukkoinen kiviholvisilta on rakennettu joko vuonna 1903 tai 1904. Rakentamisen otti urakalla tehtäväkseen talollinen Antti Makkonen, varsinaisen rakentamisen teki Sylvester Redsven 300 markan urakkasummalla. Silloin miehen päiväpalkka 1 euro.

S/s Punkaharju ©Tarmo Soukka
S/s Punkaharju ©Tarmo Soukka

Höyrylaiva tekee noin 1,5 tunnin risteilyjä Saimaalla, risteilyn aikana voi hyvällä tuurilla bongata vaikkapa norpan päivää paistattelemassa.                                                                     .

Olavinlinna

57130 Savonlinna.

Olavinlinna on 1400-luvulla rakennettu linna Savonlinnassa veden ympäröimässä kalliosaaressa. Olavinlinna on maailman pohjoisin keskiaikainen linna.

Olavinlinna ©Tarmo Soukka
Olavinlinna ©Tarmo Soukka

Valamon luostari

Valamontie 42, 79850 Uusi Valamo.

Kristuksen kirkastumisen luostari on Suomen ortodoksisen kirkon luostari Heinävedellä Pohjois-Karjalassa. Luostari jatkaa aiemmin Laatokan Valamon saaristossa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella toimineen Valamon luostarin perinnettä, kun tämä toisen maailmansodan aikana evakuoitiin Suomen nykyiselle alueelle. 

Uusi-valamo ©Tarmo Soukka
Uusi-valamo ©Tarmo Soukka

Uuden-Valamon pääkirkko.

Uusi-valamo ©Tarmo Soukka
Uusi-valamo ©Tarmo Soukka

Uuden kirkon toinen alttari.

Uusi-valamo ©Tarmo Soukka
Uusi-valamo ©Tarmo Soukka

Valo kajastaa kattoikkunasta sisälle.

Uusi-valamo ©Tarmo Soukka
Uusi-valamo ©Tarmo Soukka

Uuden-Valamon luostari.

Uusi-valamo ©Tarmo Soukka
Uusi-valamo ©Tarmo Soukka

Uuden kirkon alttari.

Uusi-valamo ©Tarmo Soukka
Uusi-valamo ©Tarmo Soukka

Ensimmäisen kirkon alttari.

Luostarin ensimmäinen kirkko rakennettiin käyttäen pohjana kahta aiemmin aittana toiminutta rakennusta; nämä liitettiin yhteen vuonna 1940. Kirkko pyhitettiin alkujaan Kristuksen kirkastumiselle Valamon luostarin pääkirkkojen perinteen tapaan. Kun Valamoon myöhemmin rakennettiin ja vihittiin uusi pääkirkko, tämä vanha kirkko jäi 1977 jälkeen vähemmälle käytölle, ja se toimi välillä myös museona ja ruokasalina. Kesäkuussa 2010 kirkko pyhitettiin uudelleen, jolloin siitä tehtiin ensimmäinen Kaikkien Valamon pyhien kirkko. Valamon luostareiden historiaan liittyy noin kuusikymmentä pyhänä kunnioitettua henkilöä. 


Lintulan luostari

Honkasalontie 3, 79830 Palokki.

Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari sijaitsee Heinäveden kunnassa Palokin kylässä. Luostari on Pohjoismaiden ainoa ortodoksinen nunnaluostari.

Lintula ©Tarmo Soukka
Lintula ©Tarmo Soukka

Lintulan luostarin alttari.

Lintulan luostarin matkailupalvelut avautuvat kesäkuun alussa. Lintulan kauppa on avoinna päivittäin klo 10–17 kolmen kesäkuukauden ajan. Lintulan kahvio on avoinna 1.6.–19.8. klo 10–16. Heinä- ja elokuussa.

Lintula ©Tarmo Soukka
Lintula ©Tarmo Soukka

Lintulan luostarin kirkko.

Lintula ©Tarmo Soukka
Lintula ©Tarmo Soukka

Luostarin kesäkahvila.