Matkalla Lapissa
Lappi on ollut lähellä sydäntäni ihan pikkupojasta saakka kun isän ja äidin kanssa kävimme autolomalla Lapissa kesäisin, yleensä elokuussa. Kuten Reino Helismaakin sen osuvasti riimitteli runossaan Rakovalkealla: "Ken suoniinsa on saanut Lapin-kuumeen polttavan. Sen mieli tänne lakkaamatta palaa."
Kuvat: ©Tarmo Soukka
Rantatietä ajettaessa kohti Suomineidon käsivartta on kauniita paikkoja sekä maisemia, jotka houkuttelevat pysähtymään.
Kukkolankoski Suomen ja Ruotsin rajalla sijaitseva noin 3,5 kilometriä pitkä koski, jonka pudotuskorkeus on 14 metriä. Se on Suomen pisin vapaana virtaava koski. Suomen puolella kahviosta voi ostaa matkaevääksi vaikkapa valmiiksi savustettua siikaa tai nauttia siitä paikanpäällä.
Olin kerran viettämässä mittumaaria eli keskikesän juhlaa Juoksengissa, yö oli lämmin ja keskiyön aurinko sekä peilityyni Tornionjoki oli kaunista katseltavaa.
Juoksenki on kylä Pellon kunnassa. Se sijaitsee napapiirillä noin 30 kilometriä Pellosta etelään Tornionjoen varrella.
Yllästunturille matkatessa pysähdyimme ihastelemaan auringonlaskua.
Äkäslompolossa vieraillessa kannattaa käydä myös Kesänkijärvellä, joko paistamassa makkarat laavulla tai ihan vain ihastelemassa maisemia. Laavu sijaitsee Kesänkijärven itäpäässä, Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.
Lompolossa riittää katseltavaa mutta kannattaa vierailla myös Pallaksella ja matkalla käydä Äkäsmyllyllä.
Aurinko painui mailleen Pallaksella ja kuu astui esiin.
Matkan jatkuessa ylöspäin on seuraava näkemisen arvoinen koski on Kattilakoski. Kattilakosken pudotus on kahden kilometrin matkalla noin 5,50 m. Ruotsin puolella Kattilakosken rannalla on info-piste ja pysähdyspaikka, jossa kannattaa käydä ihailemassa näköalaa.
Seuraavana onkin sitten Äkäslompolon kylä, joka sijaitsee Kolarin kunnassa samannimisen järven ympärillä. Jos alamme saivartelemaan niin lompolo ei ole järvi vaan järvimainen suvanto joen varrella.
Äkäslompolossa sijaitsee myös 719 metriä korkea Yllästunturi.
Ylläksen huipulle pääsee kätevästi gondolihissillä voimia säästäen.
Kesäpäivä Kesänkijärvellä jossa veneet odottavat soutajaa, taustalla 503 metriä korkea Kellostapuli. Kesänkijärvestä sanotaan että se olisi hankala kalastaa, itse en ole päässyt kokeilemaan mutta jonain päivänä vielä teen sen.
Pallas on 514 metriä korkea tunturi Pallas-Ylästunturin kansallispuistossa. Pakkasta kuvaushetkellä -40.
Luoja antoi taivaantulet lahjaksi Lapin kansalle menetetyn auringonvalon tilalle.
R.Helismaa
Kohti Kilpisjärveä
Nyt kun olemme viettäneet hetken aikaa Suomi-neidon kainalossa on, aika siirtyä eteenpäin kohti suomen läntisintä kylää Kilpisjärveä. Kilpisjärvi on suosikkipaikkojani Lapissa, kauniit tunturimaisemat, virtaavat vedet ja raikas ilma saavat minut palaamaan tänne yhä uudestaan ja uudestaan.
Lumiaita Kilpisjärven rannassa odottaa talven tuiskuja, usein ensilumi sataa Kilpisjärvelle jo syyskuun lopussa.
Lappalaisten pyhä tunturi Saana on 1029 metriä korkea ja varmaankin Suomen kuvatuin tunturi.
Ruska-aika pohjoisimmassa Lapissa on yleensä kauneimmillaan syyskuun toisella viikolla.
Mallan luonnonpuisto ja Pohjois-Norja
Sitten matkaamme tunturiin ja Mallan luonnonpuistoon sekä piipahdamme Norjan puolella. Pohjois-Norja on myös yksi suosikkikohteistani, kun matkustan Lappiin Kilpisjärvelle tai Sevettijärvelle pyrin mahdollisuuksien mukaan käymään myös Norjan puolella.
Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonsuojelualue Enontekiöllä. Kilpisjärven pohjoisrannalla sijaitsevassa puistossa kohoavat Iso-Mallan ja Pikku-Mallan tunturit.
Iso siirtolohkare Mallan luonnonpuistossa, lohkareen kohdilta erkanee polku Mallan huipulle, suoraan mentäessä polku jatkuu kolmen valtakunnan rajapyykille.
Voin vakuutta että kyseessä on maailman rauhallisin kolmen valtakunnan rajapyykki, ei sotilaita eikä tykkejä vartioimassa rajaa ihmiset saavat kulkea vapaasti. Rajapyykille pääsee joko kävelemällä Mallan luonnonpuiston läpi tai Malla-laivalla retkeilykeskuksen rannasta Koltalahteen, josta on lyhyt kävelymatka rajalle.
Ja sitten sinne Norjaan
Näkymä Kilpisjärvelle Norjan tuntureilta.
Skjervøyan tien varrella oleva idyllinen pieni kylä.
Otertinden, huipun korkeus on 1 356 metriä.
Gorsabruan vesiputous on 150 metriä korkea ja näin ollen se on myös Pohjois-Euroopan syvin.
Syyskuun alun ruskaa Norjan tuntureilla.
"Peikonhampaat", vuorijono Skjervøyan lähellä.
Hauskan näköiset "tapit" vuoren huipulla.
Rovijoen putous on Kilpisjärven ja Skibotnin välisen tien varrella 36 km Kilpisjärveltä. Putous on korkea 28 m.
Bárrás, suomeksi Paras, on Skandeihin kuuluva vuori Pohjois-Norjassa, korkeutta vuorella on 1419 metriä.
Lisää kuvia ja infoa Pohjois-Norjan nähtävyyksistä löytyy sivultani Hellekesä 2018.